Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Näin maallikolle runot ovat taiteenmuoto, jota on vaikea ymmärtää. Runot joko viehättävät tai sitten eivät. Runojen kirjoittaminen on kuitenkin voimissaan. Runokokoelmia julkaistaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja aiheen yliopistokurssit pursuavat kävijöitä. Tartuin Runon vapaus : syventävä opas runouden kirjoittamiseen ja lukemiseen -teokseen avatakseni itselleni suureksi osaksi tuntematonta maailmaa.
Tommi Parkon toimittama opas on kokoelma alan ammattilaisten artikkeleita aiheesta. Näistä jokainen käsittelee eri aihetta. Teos lähtee liikkeelle esitellen runokirjoittamisen työkaluja ja vaatimuksia. Muun muassa tyylitajun, tuoreudentavoitteen ja metaforien merkitys käydään tiiviisti lävitse. Tämän jälkeen lukija sukeltaa tyylilajeihin Jukka Koskelaisen artikkelissa Kuva ja alitajunta, eli modernimin januskasvot.
Tätä puolestaan seuraa itselleni mielekkäin osio, Kristian Blombergin editointia käsittelevä osio. Se esittelee runoeditointia minusta perusteellisesti ja herättelee lukijaa osallistumaan tarjoamalla tälle tehtäviä. Tehtävät herättävät lukijaa passiivisesta seuraajasta aktiiviseksi osanottajaksi.
Juha Kulmalan osiossa runojen rakenne päätyy suurennuslasin alle, jota seuraa Tiina Lehikoisen esittely visuaalisten elementtien käytöstä runoudessa. Miia Toivio puolestaan lopettaa kokoelman kirjoittamalla runojen sosiopoliittisesta puolesta.
Jos jotain kirjalta olisin toivonut, niin hieman vähemmän yliopistollista lähestymistä artikkeleiden suhteen. Totta kyllä artikkelit ovat varsin asiantuntevia, mutta samalla hieman jäykkiä. Tavallaan odotin artikkeleilta hieman samaa kuin odotin aiheelta: eläväistä kerrontaa ja kahlitsemattomia sanoja. Yhtä kaikki Runon vapaus : syventävä opas runouden kirjoittamiseen ja lukemiseen on hyvää luettavaa aihepiiristä kiinnostuneille.